Onpa vetämätön olo. Tulin juuri kaupungilta ja matkalla kotiin nukahdin bussiin. En tiedä kuinka paljon elimistöni hälytyskellot jo soivat, mutta epäilisin, että raskas ja uninen olo johtuu syömättömyydestä?

Mielessäni pyöri McDonaldsin juustohampurilainen, kun junani saapui kaupunkiin, sillä en ollut syönyt muuta koko päivänä, kuin muutaman ananaspalan. Paloja taisi olla viisi, jos oikein muistan. Juustohampurilainen pyöri hetken mielessäni, mutta houkutus ei ollut oikeastaan niinkään suuri.

Kotimatkalla, kun en ollut vielä kerennyt nukahtamaan, mietin uudestaan ruokaa: kanansiipiä, pizzaa, sipsejä, ranskalaisia ja kaikkea muuta roskaa, mitä ihminen voi suuhunsa vain laittaa ja mikä valitettavasti vielä maistuu julmetun hyvältä, mutta sitten mieleeni muistui ne kaikki hetket, kun olen hävennyt ulkonäköäni, joten mielikuvat syömisestä haihtuivat sen siliän tien.

Läskien ihmisten miettiminen helpottaa omaa prosessiani. Oman ulkonäköni erittäin kriittinen tarkastelu antaa myös mukavasti voimia päivälle. Olen selvinnyt yllättävän hyvin nämä puolitoista päivää :D

Minua väsyttää kamalasti, mutta pohdin silti vakavasti lenkille lähtemistä. Ruoka pyörii toki vielä mielessäni, mutta sen aiheuttamat irvikuvat helpottavat sietämistä todella paljon. Huomenna joudun sosiaaliseen tilanteeseen, jossa on pakko syödä, mutta ajattelin ottaa vain hyvin vähän ruokaa, joka tosin ylittää tämän päivän ja eilisen päivän kalorimäärät. Huomenna joudun urheilemaan sitten enemmän, mutta niin olkoot.

Tähän mennessä olen syönyt 5 ananaspalaa, juonut 2 kuppia kahvia, juonut litran laittilimua ja puolikkaan lasin piimää sekä syönyt kaksi näkkileipää.

Minua huimaa hiukan ja väsyttää todella paljon, mutta päätäni ei särje, jonka näkisinkin siunauksena, sillä päänsärky on pahin viholliseni - Ruoan himoni jälkeen.